Aloitteita ja kannanottoja

Järjestöjen keskustatunnelivetoomus 26.9.2019

Kannanotto kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Kävelykeskustan, joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämistä jatkettava ilman
Keskustatunnelia

Keskuspuistoa ei saa supistaa


Keskuspuisto on Helsingin helmi. Siellä voi virkistyä, liikkua ja nauttia luonnosta. Keskuspuiston merkitys vain kasvaa, kun Helsinkiin tulee lisää asukkaita. Keskuspuiston tekee erityiseksi sen laajuus, yhtenäisyys ja monimuotoisuus.

Helsingin yleiskaavassa Keskuspuistoon esitetään rakentamista kymmenien hehtaarien alueelle. Esitämme, että yleiskaavasta poistetaan Keskuspuistoon esitetyt rakentamisalueet.

Keskuspuiston suojeleminen ei edellytä asuntojen rakentamisen tavoitteiden supistamista. Keskuspuisto voidaan säästää rakentamiselta supistamalla hieman ehdotuksen mukaista yleiskaavavarantoa, joka on ehdotuksessa kaksi kertaa suurempi kuin tarvitaan tavoiteltuun 260 000 asukkaan lisäykseen. Asuntorakentamiseen voidaan siirtää myös osa toimitilarakentamisen voimakkaaseen kasvuun ja esimerkiksi Pasilan ratapihalle varatuista alueista.

Samalla kun vetoamme Keskuspuiston säilyttämiseksi nykyisessä laajuudessaan olemme huolissaan siitä, miten turvataan helsinkiläisten palvelut jos asukasmäärä kasvaa niin nopeasti kuin yleiskaavassa ehdotetaan. Epäilemme, että Helsingin asukasmäärän kasvattaminen lähes puolella ei ole hyväksi Helsingille eikä myöskään muun Suomen kehitykselle.

Kallio-Vallilan eläkeläiset ry

Helsingissä 19.5.2016

ALOITE ELÄKELÄISET RY:N 19. EDUSTAJAKOKOUKSELLE 2015

Aloite:

Jokaisella terveysasemalla tulisi olla vanhusten sairauksiin perehtynyt lääkäri ja terveydenhoitaja. Vanhuksen hoidon pitäisi olla kokonaisvaltaista.

Perustelut:

Vanhojen ihmisten elimistö toimii eri tavalla kuin nuorempien, ja osa sairauksista esiintyy tyypillisesti vanhoilla ihmisillä. Vanhalla ihmisellä voi olla useita erilaisia sairauksia, joiden hoidon ja lääkitysten yhteisvaikutusten tunteminen vaatii erityisasiantuntemusta. Vanhuksen eri sairaudet ja vaivat pitäisi voida hoitaa samalla kertaa yhdellä käynnillä.

ALOITE ELÄKELÄISET RY:N 19. EDUSTAJAKOKOUKSELLE 2015

Aloite:

Ehdotamme, että Eläkeläinen-lehdessä on säännöllisesti tietoa eläkeläisille saatavilla olevista etuuksista ja niiden muutoksista.

Ehdotamme myös, että lehteen sisällytetään mielipidepalsta.

Perustelut:

Eri viranomaisten tuottama tieto on hajallaan, ja tiedon saanti valmisteilla olevista asioista on usein vaikeaa. Lehti voisi auttaa suuresti sekä yksittäisiä henkilöitä että järjestön ja yhdistysten edunvalvontaa kokoamalla tärkeää tietoa.

Lehden mielipidepalsta tarjoaisi keskustelukanavan niillekin, jotka eivät käytä sähköistä mediaa.

Kallion ja Vallilan terveysasemat

Viesti Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 27.10.2013

Kallion - Vallilan Eläkeläiset ry vastustaa Vallilan ja Kallion terveysasemien lopettamista. Meitä huolestuttaa toimivien terveysasemien vaihtaminen Kalasataman sosiaali- ja terveysasemaan, jonka tarkat suunnitelmat liikenne ym. kysymysten osalta ovat keskeneräisiä. Kalliossa ja Vallilassa ja niiden ympäristössä asuu paljon vähävaraisia eläkeläisiä, joille kunnalliset terveysasemat ovat välttämätön palvelu.

Ikäihmisten kannalta on hyvä että sosiaali- ja terveyspalvelut (lääkäri, erikoislääkäri, laboratorio, röngen, fysikaalinen hoito, hammaslääkäri ja sosiaalipalvelut ) keskitetään yhteen paikkaan. Mutta tämän paikan tulee olla hyvien kulkuyhteyksien päässä alueen kaikille asukkaille. Nyt käytetään perusteluna, että Kalasatama on metron varrella. Valtaosa Kallion ja Vallilan asukkaista asuu alueilla joista julkisella liikenteellä ei Kalasatamaan pääse ilman kulkuneuvon vaihtoa. Hyvin harvat asuvat kävelymatkan päässä Kalasatamasta. Terveysasemien siirto Kalasatamaan merkitsisi pitempiä ja hankalampia matkoja sekä lisää matkakustannuksia monille vanhuksille.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen

Kirje Helsingin sosiaalilautakunnalle ja terveyslautakunnalle sekä sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädylle

16.2.2012

Helsingissä vanhuksia hoidetaan yhä enemmän kotona, myös hyvin huonokuntoisia vanhuksia. Hoidon järjestämisestä vastaavat terveyskeskus sekä sosiaali- ja lähityön yksiköt. Palvelujen tuottajina voi olla kaupungin laitoksia tai yksityisiä organisaatioita. Ongelmaksi muodostuu usein se, että eri palveluorganisaatiot eivät toimi riittävässä yhteistyössä mm. tehtävien ja aikataulujen suhteen. Tiukkojen tehtävänkuvien ja kiireen vuoksi hoito- ja hoivahenkilöstön toimenpiteet eivät aina vastaa vanhuksen tarpeita, ja erityisesti muistisairaalle vanhukselle henkilöiden vaihtuvuus ja tilanteen sekavuus voi olla pelottavaa.

Helsingissä ollaan yhdistämässä sosiaali- ja terveystoimi, mikä antaa mahdollisuuden järjestää vanhuspalvelut nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tämä edellyttää kuitenkin, että

  1. hoito- ja hoivapalveluihin lisätään riittävästi henkilökuntaa,
  2. terveysalan ammattihenkilöille järjestetään ohjausta ja koulutusta sosiaalihuollon asioista ja kääntäen,
  3. henkilöstön tehtävänkuvat määritellään niin joustavasti, että sama henkilö voi tehdä käyntinsä aikana erilaisia tehtäviä vanhuksen tarpeiden mukaisesti,
  4. hoito- ja hoivahenkilökunnalla on oikeus ja velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ja ongelmista.

Kotihoidon asemasta olisi kuitenkin parempi, jos vanhus voisi halutessaan päästä palvelutaloon, jossa hän voi osallistua erilaisiin kuntoa ylläpitäviin toimintoihin ja jossa tarvittavat palvelut ovat luontevasti saatavilla. Vähävaraisia vanhuksia varten tarvitaan tuntuvasti lisää kunnallisia palvelutaloja.

Kallion – Vallilan Eläkeläiset ry

Kenen ehdoilla valmistellaan vanhuspalvelulakia?

- julkaistu Kallio-lehdessä 17.11.2011 ja Viikkolehdessä 18.11.2011

Eri poliittisten tahojen kesken vallitsee varsin suuri yksimielisyys siitä, että huonokuntoisille vanhuksille järjestettävistä palveluista pitää säätää lailla. Tähänastiset suositukset ja ohjeet eivät ole taanneet palvelujen saatavuutta ja laatua. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiluonnoksen, joka lähetettiin keväällä 2011 laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoa pyydettiin yhteensä 94 taholta, joista vain 6 oli vanhuksia edustavia järjestöjä. Muut lausunnonantajat olivat viranomaisia, kuntia, asiantuntijatahoja sekä vanhuspalveluja tuottavia yrityksiä. Vanhusten oma ääni on sivuutettu lain valmistelussa.

Kuvastaako tällainen lain valmistelu sitä, että vanhukset nähdään vain toiminnan kohteina, mutta ei itse aktiivisina toimijoina? Vaikka lakiluonnoksen sisällössä painottuvat huonokuntoisten vanhusten hoitoon ja hoivaan liittyvät kysymykset, tulee lainsäädännön tavoitteena olla myös vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Vanhukset ja heidän järjestönsä ovat parhaita asiantuntijoita näissä kysymyksissä. Hoiva- ja terveysalan yrittäjät tekevät bisnestä, ja kuntien johto tavoittelee usein vain lyhyen aikavälin säästöjä.

Lakiluonnoksen mukaan palvelut on toteutettava niin, että se mahdollistaa iäkkään henkilön asumisen kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista. Huonokuntoiselle vanhukselle kotona asuminen merkitsee usein yksinäisyyttä, vähäisiä liikkumismahdollisuuksia ja virikkeiden puutetta, mitkä heikentävät vanhuksen kuntoa entisestään. Jopa sellaisissa kunnissa kuin Helsingissä, missä vallitsee asuntopula, vannotaan vanhusten kotihoidon nimeen. Järkevämpää ja inhimillisempää olisi rakentaa vanhustentaloja, joissa vanhuksella on oma pieni koti mutta samalla seuraa ja harrastuksia sekä mahdollisuus saada palveluja, kun niitä tarvitsee. Näihin pitäisi päästä jo siinä vaiheessa, kun vanhus on vielä omatoiminen ja sopeutumiskykyinen, jolloin raskaan hoidon tarve myöhentyy.

Lakiluonnoksessa on paljon hyvää, mutta siinä ei puututa keskeisiin ongelmiin, kuten hoitohenkilökunnan riittämättömyyteen tai hoidossa olevien vanhusten itsemääräämisoikeuden riistoon. Henkilökunnalle esitetään ilmoitusvelvollisuutta epäkohdista, mutta tämän toteuttaminen voi olla hyvin vaikeaa erityisesti yksityisissä laitoksissa. Hoidossa olevalla henkilöllä pitäisi itsellään olla tämä oikeus, samoin hänen sukulaisillaan tai hänen nimeämällään luottohenkilöllä.

STM:n taholta on kerrottu, että lakia valmistellaan mahdollisimman avoimesti, ja että lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2012. Ministeriön tulisi nyt avata valmistelu vanhuksia edustaville järjestöille, jotta vanhusten oma ääni saadaan kuuluville.

Mirja Arajärvi

Kallion – Vallilan Eläkeläiset ry

Vanhusten palvelut ja toimeentulo – hyvinvointi-Suomen kunniavelka

- Kannanotto budjettiriihelle 14.9.2011


Kallion – Vallilan Eläkeläiset ry vaatii hallitusta esittämään eduskunnalle vanhuspalvelulain sellaisessa muodossa, että palvelujen laatu ja rahoitus varmistetaan. Monissa kunnissa ei ole riittävästi hoitopaikkoja huonokuntoisille vanhuksille, ja hoitohenkilökunnan määrä on riittämätön kunnollisen hoidon järjestämiseksi. Hallitus ei voi sysätä vastuuta kunnille, vaan tarvittavat määrärahat on osoitettava valtion budjetin kautta.

Eläkkeiden ostovoima heikkenee ns. taitetun indeksin vuoksi. Työeläkkeet on nähtävä osana palkkaa, jonka vuoksi niiden ostovoiman tulisi kehittyä samalla tavoin kuin työssäkäyvien palkkatason. Vähimmäisvaatimus on palaaminen eläkeindeksiin, jossa puolet määräytyy kustannustason ja puolet palkkatason kehityksen mukaisesti.

Aloite pankkipalvelujen turvaamisesta eläkeläisille

Aloite 17.3.2011 Eläkeläiset ry:n hallitukselle

Kallion - Vallilan Eläkeläiset ry esittää, että järjestö edesauttaisi turvaamaan eläkeläisten kohtuuhintaiset pankkipalvelut maksuautomaattien lakkauttamisen jälkeen.

Kun Kela ja työeläkelaitokset maksavat eläkkeet pankkeihin, niin tulisi pankit velvoittaa järjestämään eläkeläisille helppokäyttöinen ja kohtuuhintainen maksutapa. Eläkeläisten rahaliikennettä niin tuloja kuin menojakin voisivat hoitaa pankkien ohella esimerkiksi Kelan toimistot, postikonttorit, kirjastot, kuntien kassatoimistot tai muut valtakunnalliset virastot. Palvelupisteitä tulisi olla kohtuullisen matkan päässä.

Maksuautomaatit poistuvat ennen kesää, ja useista pankkikonttoreista ne on jo poistettu. Pankkien tavoitteena on palvelujen siirtäminen verkkopankkeihin. Monelle ikäihmiselle tietotekniikka on täysin vierasta ja heillä ei ole omia tietokoneita käytettävissään. Pankit lupaavat neuvontaa asiakaspäätteidensä käytössä vain aluksi. Pitkien tilinumeroiden, avain- ja tunnuslukujen muistaminen on iäkkäille hyvinkin mahdotonta ja muistilappujen pitäminen taskuissa, kukkaroissa tai kalentereiden välissä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja lisää väärinkäytösten mahdollisuutta. Verkkopankkien käyttö ei niin ikään ole ilmaista, vaan pankit veloittavat siitä useita euroja kuukaudessa. Monissa pankeissa suoraveloitus on ilmaista, mutta satunnaisten maksujen, kuten terveyskeskus-, hammaslääkäri- ym. laskujen maksaminen pankkien kirjekuoripalvelun kautta on maksullista ja kaikkein kalleinta se on kassalla.

Eläkeläisten lisäksi vastaava palvelu tulisi olla saatavissa muillekin väestöryhmille.